Villiyrtti ja säyseä puutarhuri

Olen kiinnostunut luonnonvaraisten villiyrttien hyödyntämisestä ja keräilijäluonteena myös sellaisten haalimisesta omille tiluksilleni kasvamaan.

Siispä oli innostukseni ilmeistä, kun huomasin erään pikkutien pientareella etäisesti tutun oloisia lehtiruusukkeita. Kasvi herätti ensisilmäyksellä mielenkiintoni, koska olen nähnyt sen aikaisemmin vain Luontoäidin kasviaarteet -opuksen sivulla.

Litulaukka (Alliaria petiolata) on maultaan valkosipulia muistuttava, kaksivuotinen ruoho. Omaa litustani en ole vielä tohtinut maistaa. Kaivoin yhden kasvin (autonavaimen avustuksella) juurineen kohmeisesta maasta ja sulloin sen mukana olleeseen vesipulloon päivän reissun ajaksi. Illalla kotiin tultuani, siirsin sen hellästi multiin ja kasvihuoneeseen keväistä istuttamistaan odottamaan.

Litulaukka odottaa kevättä, kuten minäkin.

Villiyrteiksi lukeutuvista, erittäin käyttökelpoisista kasveista, tontiltamme löytyykin jo ennestään ainakin:
nokkonen, vuohenputki, maitohorsma, poimulehti, voikukka, vattu..
 Listahan on kuin suoraan Round uppin kauhugalleriasta! Jos et voi voittaa vihollista, syö sitä.

Vuohenputkesta saan puutarhani aikaisinta satoa: käytän nuoria suppuisia lehtiä salaatin seassa, munakkaissa ja kastikkeissa sekä pataruoissa. Nokkonen on päässyt sekä keittolautaselleni, että lettutaikinaan. Maitohorsmaa en vielä ole kokeillut, mutta keväiset versot voi kuulemma nautiskella parsan tapaan! Nuorta voikukkaa ja poimulehteä pieninä määrinä salaatin sekaan ja vatun lehdistä voisi kuivattaa teeaineksia.