Vermikuliitti ja perliitti taimikasvatuksen apuna

Onnellinen ruukkupuutarhuri edellisen kotimme terassilla. Taimiaan lmeisesti komentaa, etusormi tanassa..

Olen jo pitkään kasvattunut itse hyötykasvien ja kesäkukkien taimet. Tähän asti olen pärjännyt ihan mukavasti pelkän taimimullan avulla, mutta aina on varaa parantaa! Tänä keväänä aionkin tehdä kylvöjä vermikuliitin ja perliitin kera, ainakin arvokkaampien siementen kohdalla. Viime keväänä kaikki ahkeraliisan taimet kupsahtivat jo sirkkalehtivaiheessa, kun mullan pinta oli varkain päässyt kuivumaan. Ahkeraliisan siemeniä ei peitetä mullalla, koska ne vaativat valoa itääkseen. Vermikuliitilla peitettynä ne saavat tarvitsemansa valon, mutta mullan pinta pysyy tasaisemman kosteana.

Aiempina vuosina en ole raaskinut moisiin hifistelypipanoihin ropojani tuhlata, mutta tarkemmin ajatellen niiden kustannus on aika mitätön. Hankkimani 3 litran vermikuliittipussukka maksoi Bauhausissa 3,95€ ja tulee näillä näkymin riittämään moneksi kevääksi eteenpäin! Ja perliittiä onkin sitten erään väärinkäsityksen vuoksi varastossa 30 litraa, mutta eipä siitä sen enempää.. (30 litraa maksoi Exotic Gardenilla noin 18€.)

Vermikuliittia voidaan käyttää maanparannusaineena.
 Vermikuliitti parantaa kasvualustan vedensitomiskykyä ja rakennetta, sillä aine on erittäin imukykyistä ja voi sisältää 3-4 kertaa oman painonsa verran vettä ja ravinteita. Taimikasvatuksessa vermikuliitilla voi peittää valossa itävien siementen kylvökset. Mullankin alla itävien siemenkylvöjen päälle ripoteltuna se tasaa kosteusoloja, estää taimipoltetta sekä homeiden kasvua.

Perliitillä taas on huono vedenpidätyskyky, mutta sillä voidaan lisätä mullan huokoisuutta ja ilmavuutta. Perliitti on pH-arvoltaan neutraalia, sekä puhdasta taudeista, tuholaisista ja rikkakasveista. Puutarhakäytössä perliitti on ominaisuuksiltaan vermikuliitin vastakohta. Perliittiä sekoitetaan kasvualustaan noin 10-25%.
(Tietoa löytyi mm.Wikipediasta.)

Lusikassa on vermikuliittia ja raejuuston näköinen rouhe taas on perliittiä.

Chilin saa jo kylvää

Nyt voi vihermopon päästää taas käsistä, onhan jo tammikuu! Jos on valmis järjestämään chilin taimille vähän lisävaloa tammi- helmikuun ajan, voi siemenet kylvää jo multiin. Ilman valoapua, kylvöpuuhiin kannattaa ryhtyä vasta maaliskuun alussa, kun auringon valoa alkaa olla riittämiin kehittyvien taimien tarpeisiin.

Tämän vuoden chilivalikoimassani on kolmea lajiketta. "Lombardo", joka on todella mieto maultaan. Käytän sitä tuoreena salaatissa."Cayenne Long Slim" taas on reippaasti tulinen. Sitä käyttelen paljon ruoanlaitossa, kun kaipaan potkua makuun. Uusi tulokas chiliperheessäni on "Hot Lemon". Siemenpussin kuvailujen mukaan tulinen ja sitruunanmakuinen chili. Suositellaan erityisesti katkarapu ja kalaruokiin. 

"Cayenne Long Slim" siemenpussin ostin varmasti yli kymmenen vuotta sitten, ja sen jälkeen olen vain kerännyt vuosittain omasta sadosta siemeniä talteen. Siemenet kerätään talteen täysin kypsistä, eli tummanpunaisista hedelmistä. Säilyttelen siemenet seuraavaan kauteen suodatinpussista taitellussa kuoressa.

Kylvin siemenet tänä vuonna ensimmäistä kertaa "hienostelutyyliin"! Sekoittelin perliittiä multaa kuohkeuttamaan ja ripsuttelin vermikuliittia siementen peitoksi, kosteutta tasaamaan ja taimipoltetta ehkäisemään. (Taimipolte on kasveja vioittava sienitauti. Ensin taimen varressa näkyy tumma laikku, joka laajenee ja voi nitistää koko taimen.)

Kastelen kylvösten mullan imeyttämällä alhaaltapäin, eli kaadan aluslautaselle vettä noin kolmen sentin korkeuteen ja annan sen hiljalleen imeytyä multaan. Ylhäältä päin kastelen vielä kevyesti sumutuspullolla. Näin multa ei turhia tiivisty eivätkä siemenet seilaa kasteluveden mukana purkin laidoille lymyilemään.

Valmiit kylvökset siirrän makuuhuoneen lattialle parisängyn alle ja peittelen ilmavasti hedelmämuovipussilla. Kotonamme on varaava lattialämmitys ja sängyn alla on mukava 23 lämpöasteen atmosfääri, jossa siementen pitäisi tarmokkaasti itää. Ja nyt vain odotellaan :)

Iso piha, isot kukkapenkit

Viime kesänä saimme taloremontin siihen pisteeseen, että pihalle ei ole odotettavissa enään kaivinkoneita mylläämään. Salaojaremontin loputtua hyödynsimme tontille rahdattua kaivinkonetta vielä lammen sekä kasvihuoneen perustusten kaivamiseen. (Kummastakin montusta tulee juttua myöhemmin.)

Ehdin jo syksyllä perustamaan kolme kukkapenkin raakiletta, sukulaisilta ja naapurustolta saatujen jakotaimien avulla. Intoa puhkuen kiertelin myös taimimyymälöitä, ja joitain hankintoja tuli jo tehtyäkin. Näitä pihan pioneereja istuttaessa alkoi valkenemaan se tosiasia, että ison omakotitalotontin muuttaminen puutarhaksi tulee vaatimaan paljon taimia. Ihan hirveästi taimia!

Pienellä budjetilla puutarhaa rakentaessa ei voi pitää kiirettä. Kannattaa opetella kasvattamaan perennoja itse siemenistä, sekä lisäämään niitä pistokkaista ja jakotaimista.

Koska keskellä talveakin on kiva myllertää mullassa, päätin valmistautua uuteen kasvukauteen kylvämällä hirmuisen kasan perennoja. Taimien himossani päädyin siis tilaamaan Exotic Gardenilta sievoisen läjän siemenpusseja ennen joulua:

• valkoista peurankelloa
• vaaleanpunaista tähkäkissanminttua
•  kaunokaisia valkoisena ja vaaleanpunaisena
• arovuokkoa
• punakärsämöä
• laukkaneilikkaa
• tupastiarellaa
• isopukinjuurta ja paljon muuta..

 

Exotic Gardenin sivuilta löytyy todella havainnollinen kuvitettu opas perennojen syyskylvöstä.
Tässä linkki siihen: Perennojen kylväminen

Viikko ennen joulua, piparien ja torttujen leivonnan välissä, piilotin silmät kiiluen siemeniä multaan.
Urakkani lopuksi, kannoin noin 400:n potin verran tulevaisuudentoivoja saunanlauteille. Siellä ne saivat olla muutaman päivän, jotta siemenet ehtivät imeä kosteutta ennen talvilepoaan. Seuraavaksi siirsin kylvökset keskeneräiseen kasvihuoneeseeni kylmäkäsittelyyn. Heittelin taimikennostojen päälle kevyttä pakkaslunta, niin kuin luontokin olisi tehnyt. Ajatuksena on, että kevään tullen sieltä pienet sirkkalehdet kurottavat, kukin itselleen sopivana ajankohtana. Kasvihuoneesta pienet perennan taimet sitten aikanaan muuttavat "lastentarhaan", eli puukehyksisiin kasvupenkkeihin ihan avomaalle.

Taimikennostot lumipeitteen alla kasvihuoneen lattialla

Olen harrastellut hyötykasvien ja kesäkukkien taimikasvatusta jo yli kymmenen vuoden ajan, ja tähän mennessä olen aina pärjännyt pelkällä taimi- tai kylvö- ja kaktusmullalla. Olen toki useastakin lähteestä lukenut mainintoja perliiteistä ja vermikuliiteista, noista taimikasvatuksen mystisistä apuaineista. Perennojen siemeniä tilatessani päätin kokeilla perennakylvöjen lisäksi jotain muutakin uutta. Useimpien siementen kohdalla suositeltiin kylvösten peittämistä ohuella kerroksella vermikuliittiä. Siispä tilasin 30 litraa perliittiä. Luit oikein.

Jostakin syystä useat (minä mukaanlukien) tuntuvat pitävän vermikuliittia ja perliittiä samana asiana. Näin ei kuitenkaan ole.
P.E.P -periaatteen* mukaisesti tein kuitenkin tilauksen ensin, ja varmistin asian vasta sitten.

Wikipedian kertomaa aiheesta:
 Vermikuliitti parantaa maaperän vedensitomisominaisuuksia ja rakennetta, sillä aine on erittäin imukykyistä ja voi sisältää 3-4 kertaa oman painonsa verran vettä ja ravinteita.

 Perliittiä voidaan käyttää kasvien mullassa ilmavuuden lisäämiseen. Perliitti on inaktiivista, eli ravinteita pidättämätöntä ja pH-arvoltaan neutraalia. Perliitti lisää mullan huokoisuutta ja ilmavuutta, mutta sillä on huono vedenpidätyskyky. Puutarhakäytössä perliitti on ominaisuuksiltaan vermikuliitin vastakohta.

En kuitenkaan antanut tämän pienen väärinkäsityksen lannistaa itseäni kokeilujen tiellä, vaan itsepintaisesti ripottelin hienoisen kerroksen perliittiä armaiden kylvösteni peitoksi.

Koekaniinieni tarina jatkuu keväämmällä, kunhan jotakin kerrottavaa on.

*P.E.P -periaate = Pers edellä puuhun