Viime kesänä saimme taloremontin siihen pisteeseen, että pihalle ei ole odotettavissa enään kaivinkoneita mylläämään. Salaojaremontin loputtua hyödynsimme tontille rahdattua kaivinkonetta vielä lammen sekä kasvihuoneen perustusten kaivamiseen. (Kummastakin montusta tulee juttua myöhemmin.)
Ehdin jo syksyllä perustamaan kolme kukkapenkin raakiletta, sukulaisilta ja naapurustolta saatujen jakotaimien avulla. Intoa puhkuen kiertelin myös taimimyymälöitä, ja joitain hankintoja tuli jo tehtyäkin. Näitä pihan pioneereja istuttaessa alkoi valkenemaan se tosiasia, että ison omakotitalotontin muuttaminen puutarhaksi tulee vaatimaan paljon taimia. Ihan hirveästi taimia!
Pienellä budjetilla puutarhaa rakentaessa ei voi pitää kiirettä. Kannattaa opetella kasvattamaan perennoja itse siemenistä, sekä lisäämään niitä pistokkaista ja jakotaimista.
Pienellä budjetilla puutarhaa rakentaessa ei voi pitää kiirettä. Kannattaa opetella kasvattamaan perennoja itse siemenistä, sekä lisäämään niitä pistokkaista ja jakotaimista.
Koska keskellä talveakin on kiva myllertää mullassa, päätin valmistautua uuteen kasvukauteen kylvämällä hirmuisen kasan perennoja. Taimien himossani päädyin siis tilaamaan Exotic Gardenilta sievoisen läjän siemenpusseja ennen joulua:
- valkoista peurankelloa
- vaaleanpunaista tähkäkissanminttua
- kaunokaisia valkoisena ja vaaleanpunaisena
- arovuokkoa
- punakärsämöä
- laukkaneilikkaa
- tupastiarellaa
- isopukinjuurta ja paljon muuta..
Tässä linkki siihen: Perennojen kylväminen
Viikko ennen joulua, piparien ja torttujen leivonnan välissä, piilotin silmät kiiluen siemeniä multaan.
Urakkani lopuksi, kannoin noin 400:n potin verran tulevaisuudentoivoja saunanlauteille. Siellä ne saivat olla muutaman päivän, jotta siemenet ehtivät imeä kosteutta ennen talvilepoaan. Seuraavaksi siirsin kylvökset keskeneräiseen kasvihuoneeseeni kylmäkäsittelyyn. Heittelin taimikennostojen päälle kevyttä pakkaslunta, niin kuin luontokin olisi tehnyt. Ajatuksena on, että kevään tullen sieltä pienet sirkkalehdet kurottavat, kukin itselleen sopivana ajankohtana. Kasvihuoneesta pienet perennan taimet sitten aikanaan muuttavat "lastentarhaan", eli puukehyksisiin kasvupenkkeihin ihan avomaalle.
 |
| Taimikennostot lumipeitteen alla kasvihuoneen lattialla |
Olen harrastellut hyötykasvien ja kesäkukkien taimikasvatusta jo yli kymmenen vuoden ajan, ja tähän mennessä olen aina pärjännyt pelkällä taimi- tai kylvö- ja kaktusmullalla. Olen toki useastakin lähteestä lukenut mainintoja perliiteistä ja vermikuliiteista, noista taimikasvatuksen mystisistä apuaineista. Perennojen siemeniä tilatessani päätin kokeilla perennakylvöjen lisäksi jotain muutakin uutta. Useimpien siementen kohdalla suositeltiin kylvösten peittämistä ohuella kerroksella vermikuliittiä. Siispä tilasin 30 litraa perliittiä. Luit oikein.
Jostakin syystä useat (minä mukaanlukien) tuntuvat pitävän vermikuliittia ja perliittiä samana asiana. Näin ei kuitenkaan ole.
P.E.P -periaatteen* mukaisesti tein kuitenkin tilauksen ensin, ja varmistin asian vasta sitten.
Wikipedian kertomaa aiheesta:
Vermikuliitti parantaa maaperän vedensitomisominaisuuksia ja rakennetta, sillä aine on erittäin imukykyistä ja voi sisältää 3-4 kertaa oman painonsa verran vettä ja ravinteita.
Perliittiä voidaan käyttää kasvien mullassa ilmavuuden lisäämiseen. Perliitti on inaktiivista, eli ravinteita pidättämätöntä ja pH-arvoltaan neutraalia. Perliitti lisää mullan huokoisuutta ja ilmavuutta, mutta sillä on huono vedenpidätyskyky. Puutarhakäytössä perliitti on ominaisuuksiltaan vermikuliitin vastakohta.
En kuitenkaan antanut tämän pienen väärinkäsityksen lannistaa itseäni kokeilujen tiellä, vaan itsepintaisesti ripottelin hienoisen kerroksen perliittiä armaiden kylvösteni peitoksi.
Koekaniinieni tarina jatkuu keväämmällä, kunhan jotakin kerrottavaa on.
*P.E.P -periaate = Pers edellä puuhun
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti