torstai 1. tammikuuta 2015

Olipa kerran tontti

..ja uudisraivaajan vimmalla varustettu viherviiraaja.

Olen asunut ikäni pääkaupunkiseudulla, mutta haaveillut omavaraisesta maalaiselosta kuokka ja kana kainalossa. Koska tapanani on usein edetä pers eellä puuhun, aloitin maalaisunelmani rakentamisen espoolaiselle omakotitilkulle.

Tuleva asukas tutkii tiluksia kuntotarkastajan kanssa.

On meillä Espoon mittakaavassa ruhtinaalliset 3115 neliötä valloitettavaa. Jos nyt en ihan omaa viljapeltoa ja lehmiä laitumelle laita, niin mittava kasvimaa, maltillinen kasvihuone ja autotallin puolikkaallinen kanalaa on ainakin saatava!

Projekti alkoi jo vuonna 2012, mutta vanhan talon kun ostimme, ei se ensimmäinen to do -lista sisältänyt vielä kasvimaata ja kukkapenkkejä. Ensimmäiset vuodet (ja kaikki rahat) menivät taloa korjatessa ja metsittynyttä tonttia raivatessa.

Pihamme on paikallisen alkuasukkaan mukaan ollut 80-luvulla upea ruusutarha, mutta edellinen asukas on ollut enemmän "metsäpuutarhan" kannalla. Siis ihan kirjaimellisesti. Kuusiaita oli kasvanut komeaan tukkipuumittaan ja sokkelista kasvoi viisimetrinen nuori vaahtera. Kaikki loputkin pihapuut olivat sen verran kookkaita ja varjostavia, että päädyimme radikaaliin avohakkuuseen. Tontille jäivät pystyyn vain kauniit sirotuomipihlajat, sitkeä kataja, sireenipensaat ja kaksi komeaa pihajasmiketta. Niistäkin toinen päädyttiin siirtämään kaivinkoneella salaojaremontin ja tulevan terassin tieltä. Saa nähdä jääkö henkiin.

Hyvinvoiva sokkelivaahtera.

Eli ensimmäiset toimenpiteet oman maalaisidyllin ja"salainenpuutarha" unelman saavuttamiseksi ovat saaneet aikaan lähinnä työmaata ja hakkuuaukeaa muistuttavat olosuhteet. Ei se mitään!
Uskon että vuosien varrella tästä kehkeytyy näköiseni ihka oikea puutarha, jossa kanat tepastaa ja joka paikasta puskee vihreää.

Tältä näytti ennen salaojaremonttia.
Oli vihreää ja vehreää.
Ja oli terassi..


Sitten salaojat kaivurilla kaivettiin.
Ja tältä näytti maalaisidylli keväällä 2013, aargh!

 Tästä on siis suunta vain ylöspäin ja aikomuksena on tulevaisuudessa antaa myös vähän silmänruokaisempaa kuvitusta jutuille, näiden arkistohelmien sijasta!

Tervetuloa seuraamaan yhden viherhärön edesottamuksia!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti