Daalioiden hehkua

Uhkeat daaliat ovat loppukesän hehkuvia kukkijoita.

Meksikosta kotoisin olevasta daaliasta löytyy valtavasti erinäköisiä ja kokoisia lajikkeita. Oman puutarhani yksilöt ovat ystävällisen naapurimummon vanhoista daalianjuurakoista jaettuja. Daaliollani ei ole lajikenimiä tiedossa, mutta kaikki neljä ovat kuulemma vanhaa kantaa ja jakotaimina kulkeneet Espooseen, monelta suunnalta kotimaatamme.

Jos jakotaimia ei ole ulottuvillasi, daalian voi hankkia kukkakaupasta juurimukuloina, kesäkukkana myytävänä taimena tai jopa kasvattaa itse siemenestä. Siemenkasvatus voisi olla mielenkiintoinen kokemus, kuulemani mukaan ne ehtivät kukkaan jo kylvövuonna!

Daaliat voi istuttaa suoraan maahan tai isoon ruukkuun.

Istuta daaliat siten, että juurakon päälle tulee multaa noin 5-10 senttimetriä.

Tarkista, että istutat juurakot oikein päin! Eli edellisvuoden varrentynkä töröttää ylös. Kastele heti istuttamisen jälkeen, jotta juurtuminen pääsee vauhtiin.

Daalia tarvitsee runsaasti kosteutta, mutta se ei siedä juurilla seisovaa vettä.

Daaliat viihtyvät parhaiten lämpimällä, aurinkoisella tai puolivarjoisalla paikalla. Daalian kasvualustassa saa olla reippaasti ravinteita. Itse ripottelin juurakoille keväällä kanankakkaa ja muistin heinäkuussa muutaman kerran antaa kastelulannoitettakin. Jotta daalia jaksaa kukkia pitkään, pitää kuihtuvat kukinnot poistaa säännöllisesti.

Syksyn tullen daalioita kannattaa suojata ensimmäisiltä hallaöiltä. Useinhan ensimmäisten pakkasten jälkeen tulee vielä lämpimämpiä päiviä ja daaliat saavat jatkaa kukoistustaan. Kun viivytystaistelun jälkeen luovutat pakkasille ja daalian maanpäällinen kasvusto paleltuu mustaksi, katkaise kasvustot, mutta jätä juurakko vielä maahan noin viikoksi. Nosta juurakko varovaisesti maasta esimerkiksi talikon avulla. Puhdista juurakot enimmistä mullista ja anna niiden kuivahtaa sisällä kevyesti.

Varusta talvetettavat juurakot lappusilla joihin kirjoitat muistiin daalian värin ja kasvukorkeuden. Helpottaa kummasti seuraavan kevään istutusten suunnittelussa. Omat lappuseni menivät viime talvena mystisesti sekaisin, ja aiotun hillityt väriyhdistelmät muuttuivat vähän räväkämmiksi. Ensi talveksi sidon lappuset juurakoihin langanpätkillä kiinni.

Ihanteellinen talvetuspaikka juurakoille olisi viileä, pakkaseton kellari. Meiltä ei sellaista löydy, joten (viileässä) huoneenlämmössä mentiin sujuvasti. Juurakot olivat avoimissa, laakean muotoisissa muovikasseissa ja sumuttelin niitä kevyesti, kenties muutaman kerran kuussa.

 Juurakot olivat keväällä aika rusinaisen oloiset, mutta kokemuksestani päätellen kuivempi on ehdottomasti parempi, kuin mädännyttävä liikamärkyys.

Tummat kaunottaret jättiverbenan seurassa. Kummatkin ovat puolitoistametriset varreltaan!

Jättiverbenan talvetus

Kuva lainattu täältä: http://www.crocus.co.uk/plants/_/verbena-bonariensis/classid.2000010879/

Viime syksynä tein heräteostoksia sekatavarakauppa Hong Kongin pihaosastolla ja ostin neljä jättiverbenan taimea, kun niitä perennoina kaupattiin. Olin melkoisen pettynyt, kun niille kasvupaikkavaatimuksia selvittäessäni google kertoikin, että kesäkukkiahan ne ovatkin meidän ilmastossamme. 

Jättiverbena, eli Verbena bonariensis on kesäkukkana kasvatettava kookas ja kauniisti lilanpunaisilla kukkatertuilla kukkiva kasvi. Jättiverbena kasvaisi toki monivuotisena, jos vain pärjäisi yli Suomen talvesta. Harhaostokseni aikaan syksy oli jo niin pitkällä, etteivät verbenan taimeni olisi mitenkään ehtineet maahan istutettuina kukkaan asti. Päätinkin kiikuttaa purkkilot pakkasen suojaan, samalle ikkunalaudalle talvetettavien pelargonieni seuraan.

Jättiverbenat ikkunalaudalla talvehtimassa.

Ikkunalauta on kohtuullisen valoisa ympäri vuoden ja pysyy vanhojen vetoisien ikkunoiden ansiosta talvikauden varsin viileänä. Jättiverbenat ovat talven jäljiltä hengissä, joskin aika karun näköiset.Viimevuoden versot ovat kuivuneet pystyyn, mutta tyveltä pukkaa hentoa kasvua ilmoille.

Kasvihuoneessa karaistumassa.

Nyt jättiverbenat ovat jo muuttaneet kasvihuoneeseen. Kennomuovisessa huoneessa yölämpötilatkin ovat pysyneet nippanappa plussan puolella jo huhtikuun alusta asti. Toukokuun puolella istutan nämä kukkapenkkiin tomaattien ja kurkkujen vallatessa kasvihuoneen.
Saas nähdä kukkivatko verbenat tulevana kesänä!

Pelargonit on herätetty uuteen kevääseen

Nyt on vaihdettu uudet mullat pelargoneille. Nämä ovat uskollisesti talvehtineet jo useamman talven vetoisalla ikkunalaudalla. 

Talvehtineet pelargonit kukkivat kokemukseni mukaan ihan hulluna heinäkuusta eteenpäin. En tiedä johtuiko se hoidosta vai hoidon puutteesta, mutta viime elokuussa näissä yksilöissä oli vain pikkiriikkisiä lehtiä tanakoissa varsissa ja kukkia aivan tolkuttoman paljon. Ne eivät näyttäneet enään yhtään samanlaisilta kuin kukkakaupan versiot, joissa on rehevä tasapainoinen lehdistö ja kohtuullisesti kukintoja. Mutta eivät nämä omani oikeastaan huonompia olleet :) Harmi ettei tullut kuvattua pelargoneja silloin!

Kaikki ovat lajikkeeltaan ihan sitä tavallisinta kotipelargonia, jota on poikkeuksetta marketeissa ja puutarhamyymälöissä kesäisin tarjolla. Ja valkoisella kukalla. Haaveissa ja hankintalistalla on vaaleanpunainen 'Mårbacka', sekä joku suloinen ruusunnuppupelargoni. 

Sain nämä pelargonit muutama vuosi sitten siskoltani, joka asui siihen aikaan kerrostalossa. Ne olivat lasitetulla parvekkeella vielä alkutalvesta niin kauniisti kukassa, ettei niitä ollut raaskinut heittää kanervien tieltä kompostiin. 

Talvetustilan puutteen vuoksi olen istuttanut kaksi kasvia samaan ruukkuun ja näyttäähän ne aika tuuheilta tuplana. En raaskinut typistää pelargoneja lainkaan, poistin vain huonoksi menneet oksat ja nuupahtaneet lehdet. Muutaman viikon kuluttua aloitan pelargonien lannoituksen ja ajattelin tänä vuonna kokeilla pintamultaan sekoitettavaa kestolannoitetta, jonka kerta-annostus riittää ohjeen mukaan koko kasvukaudeksi! Kuulostaa todella vaivattomalta, saa nähdä miten toimii.

Ananaskirsikka talvehtii ikkunalla

Vuosi sitten helmikuussa, nappasin täytekakun päältä ananaskirsikan ja pengoin kiinnostuneena
sen sisuksista siemeniä. Kuivattelin siemeniä muutaman päivän paperinpalan päällä ja istutin niitä  taimimultaan. Siemenet itivät hyvin ja kohtuullisen nopeasti, kymmenisen päivää siinä enintään meni. Ananaskirsikka on tomaatin sukulainen, joten sille sopii samanlainen hoito kuin tomaatille.

Ananaskirsikka talvehtii ikkunalaudalla

Vuoden 2014 kesäkuu oli kammottavan kylmä ja kasvihuoneeni saatiin pystytettyä vasta elokuun puolella, eli ananaskirsikoiden alkutaival ei ollut kovin ruusuinen. Kaikesta huolimatta ne sinnittelivät hengissä, kukkivatkin ja syyskuussa syötiin muutama kourallinen omaa ananaskirsikkasatoa.

Lokakuussa keräilin loppusadon muista kasvihuoneen kasveista talteen, tyhjensin kasvulaarien mullat kasvimaalaatikoihin ja nakkasin tomaatti- ja chilipuskat kompostiin. Ananaskirsikoissa oli vielä kauniita "hedelmälyhtyjä" kypsymässä, joten päätin kantaa ne sisään ikkunalaudalle eloaan jatkamaan.
 
Loputkin herkkuhedelmät kypsyivät jouluun mennessä ja jo tammikuussa kasveihin alkoi ilmestymään uusia kukkia.

 
Näistä talvikasvustoista tuskin kehittyy kelvollisia hedelmiä, mutta onpahan tuon eloa mukava seurata. Keväämmällä ajattelin ottaa toisesta ananaskirsikastani pistokkaita kasvihuonetta varten ja toinen kasveista saa kenties jäädä toimittamaan viherkasvin virkaa ikkunalaudalle. Joku sen rönsyilevän rönttöisessä kasvutavassa viehättää ja lehdet on keväisen raikasta vihreää.

Ananaskirsikat ovat nuo rehevät hujopit oikealla.