Kasvimaalla rehottaa lupaavasti

Viileä ja sateinen kesä on ollut salaatille ja lehtikaalille suosiollinen. Avomaankurkut ja kesäkurpitsat puolestaan pihtailee satoaan. Niitäkin olen jo kerännyt pienikokoisina, kun tuntuu ettei ne millään veny täyskasvuisen mittoihin.

Kylpyammessa pullistuu kyssäkaalit ja rivi porkkanoita, kaivonrenkaassa rehottaa ranskalainen rakuuna.

 Tänä vuonna kokeilussani on ollut uusi salaattilajike, joka osoittautui olevan ihan parasta tähän mennessä kasvattamistani! Uutuussiemenenä myyty bataviasalaatin luomulajike 'Relay'. Tekee löyhän, kookkaan kerän rapeita ja hyvän makuisia punavivahteisia lehtiä. Ollut ihan yhtä helppo kasvattaa kuin tavanomaiset lehtisalaatit. Lehtiä olen keräillyt koko kevään mittaan ja nyt nostelen kokonaisia keriä jääkaappiin vesikulhoon jököttämään. Tämä salaatti alkaa kukkimaan myöhään, joten satokausi jatkuu vielä pitkään.

Yläpuolella olevassa kuvassa näkyy rivi suosikkisalaattiani ja etualalla lehtikaali 'Half Tall'.

 Viljelyskasvien seassa kukkii perinteiseen tapaan krassia, samettiruusua ja kehäkukkia. Tuhohyönteisiä harhauttamassa, pölyttäjiä houkuttamassa ja puutarhurin ilona. Viljelykset kasvavat rehevänä sekamelskana jota sekaviljelyksi kutsutaan.

Ilmasipuli on myös yllättänyt iloisesti. Viime syksynä istutetusta rivistöstä on saanut satoa varhaisesta keväästä alkaen. Toukokuusta alkaen siitä syödään vihreitä varsia ruohosipulin tapaan ja tässä kohden kesää alkaa maan alla lymyilevien sipuleiden syöminen. Myös latvaan kehittyviä pikkusipuleita voi syödä, mutta ainakin osa kannattaa istuttaa takaisin maahan. Siitä muotoutuu taas ensivuoden sato.

Monivuotiset hyötykasvit antaa aikaista satoa

Monivuotiset hyötykasvit ovat todella palkitsevaa kasvatettavaa! Täällä Espoossa monivuotisista sipuleista alkaa jo pian saamaan satoa. Pihaltani löytyy perinteisen ruohosipulin lisäksi myös anopilta saatu ilmasipuli, siemenestä kasvatettu pillisipuli ja tämän kevään uutuutena myynnissä ollut laukka "Quattro F1". Kauniisti kukkiva sipulikasvi, jota käytetään ruohosipulin tapaan. Kylvin siemenet huhtikuussa ja nyt kasvihuoneessa on viisi hentoista tupsua tätä uutuus sipulia ulos pääsyä odottamassa.

Kohta saa ilmasipulin versoja leivälle, salaattiin ja kermaviilikastikkeeseen kalalle.

Iso ero lämpöpyydyksen suojissa ja kevään armoilla kasvaneissa ilmasipulinversoissa! Lämpöpyydys on ollut enimmäkseen ilman kantta, koska tuuli tykkää riepotella sitä pitkin pihaa monista painoviritelmistä piittaamatta..

 Vanhassa kaivonrenkaassa kasvaa muutama tupsu ruohosipulia ja kaksi vuotta sitten siemenestä kylvetyt pillisipulit. Kuiva karahka on timjami, jonka uskon tuosta vielä tokenevan. Yhden talven se on jo talvehtinut ja näytti viime keväänäkin aika karulta ennen kasvuunlähtöään.

Ruoho- ja pillisipulit sekä timjamipuska.

Sileälehtinen persilja on talvehtinut hienosti. Persilja on kaksivuotinen kasvi, eli kun sen jättää maahan talvehtimaan, saa seuraavana keväänä aikaisemmin persiljasatoa. Syksymmällä talvehtinut persilja kukkii ja siementää. Persiljastakin on mahdollista saada huoleton monivuotinen puutarhaansa, jos antaa sille oman rauhallisen kasvupaikan, jossa se voi rauhassa kypsytellä siemenet ja kylvää itsensä seuraavan vuoden taimia varten.

Silopersilja ponnistaa viimevuotisten kasvustojen tyveltä.

Viime kesänä löysin kuusi vuotta sitten hankkimani lipstikan siemenet. Kylvin niitä aikanaan viljelypalstalleni ennen kuin omistin tätä omaa puuhamaatani. Siemenestä kylvettynä lipstikasta saa satoa aikaisintaan seuraavana kasvukautena. Palstalle kylvämistäni lipstikoista en koskaan ehtinyt saamaan satoa, kun muutimme ja luovuin palstastani, mutta viime kesänä siis laitoin koko pussinpohjat itämään.

Olin lukenut, että lipstikka itää huonosti ja siemenet säilyy heikosti, joten en oikeastaan uskonut saavani yhtään taimea aikaiseksi. Iso yllätys oli, kun piiiiiiiitkän odotuksen jälkeen mullasta ponnisti peräti yhdeksän itänyttä lipstikkaa. Lipstikat on kiltisti talvehtineet kasvimaan multaan haudattuina ja pian pitäisi keksiä niille virallinen kasvupaikka. Lipstikka viihtyy jopa varjossa ja taimet istutetaan vähintään puolen metrin välein.

Viime kesänä kylvetty lipstikantaimi.

Raparperit ovat jo pontevasti kasvussa.

Tämän kuivan karahkan juurella olen käynyt pitkin kevättä malttamattomasti kuikuilemassa. Ja nyt sieltä pilkistää uutta kasvua; ranskalainen rakuuna! Ostin taimen viime vuonna ruokakaupasta ja olin melko epäileväinen sen talvehtimistaipumuksista. Peittelin taimen havuilla talveksi ja siinä se nyt sitten on, hengissä. Näitä pieniä suuria iloja :)

Myös oreganot ja mintut ovat lähteneet uskollisesti kasvuun. Parsapenkki on vasta haaveissani ja paikkaakin sille olen jo katsastanut.