torstai 23. huhtikuuta 2015

Kasvihuoneen rakentamisesta


Kasvihuone on ollut jo vuosikaudet puutarhaunelmieni ykkös sijalla. Viime elokuussa unelma vihdoin toteutui. Ei ihan sellaisena kuin villeimmissä unelmissani, joka olisi talvilämmöllä varustettu kierrätysikkunoista rakennettu pihan kaunistus. Vaan kyllä tälläkin kelpaa :)

Olen monesta paikasta lukenut, että ota vähintään 10 neliön huone, muuten tarvitset toisen mokoman ihan kohta sen pienen viereen. Otin ohjeen tosissani, kun meillä ei tilasta ole puutetta. Ostin huutonetistä 14 neliön kennomuovihuoneen hintaan 399€ kotiin toimitettuna!

Halpa ja hyvä harvoin mahtuu ongelmitta samaan kohteeseen. Tämän kasvihuoneen kohdalla se näkyi katonharjan roikkumisena, joka saatiin kuitenkin tukitolpilla korjattua. Toinen heikkous oli kokoamisen käsittämätön hankaluus. Kokoamisohjeet eivät noudattaneet mitään aukotonta logiikkaa, vaan monessa vaiheessa piti palata työvaiheissa taaksepäin ja repiä tukkaa päästä monien hankalasti toimivien rakenteellisten ratkaisujen kanssa.

Hyvä ja aiheellinen ohje oli, että valitse TUULETON päivä kasvihuoneen kokoamiseen. Me emme valinneet, koska rakennuspäivä määrittyi puhtaasti sen mukaan, milloin lapset saatiin mummolaan hoitoon. Kokoamiseen tarvitaan vähintään kaksi henkilöä. Mieluiten hyvillä hermoilla ja vankkumattomalla tulevaisuudenuskolla varustettua.

Kasvihuoneelle kannattaa valita mahdollisimman valoisa paikka. Vähimmäisvaatimus on useiden lähteiden mukaan 6-8 tuntia suoraa auringonpaistetta. Parasta olisi jos kasvihuoneeseen paistaa aamu- tai ilta-aurinko. Aamun ja illan punertava paiste on kasveille suotuisinta, kuten kasvivalaisinten sinipunertavasta kajastuksesta voi päätellä. Aikaisin aamulla tai myöhään illalla lämmitävä aurinko myös lyhentää yön viileää aikaa. Toisaalta jos huoneeseen paistaa keskipäivän porotus, voidaan tarvita varjostusta ja vähintäänkin tuuletusta.

Ensimmäinen työvaihe on kasvihuoneen perustusten valmistelu. Kunnolliset perustustyöt ovat erityisen tärkeät lasihuoneen kohdalla, jotta talven routa ei vääntele huonetta uuteen uskoon ikkunalaseja särkien. 


Meidän kennolevyhuoneelle kaivettiin noin puolen metrin syvyinen, hiukan huoneen alaa suurempi kuoppa. Kuopan pohjaa tasoiteltiin salaojaremontista yli jääneellä soralla ja sen päälle leviteltiin yksi kerros 10cm paksuista Finnfoam eristelevyä (remontin ylijäämää sekin).

Halusin tehdä pohjatyöt perusteellisesti, sillä en usko halpishuoneeni olevan yhtä ikuinen kuin puutarhaharrastukseni ja tulevaisuudessa tukeva tiilisokkeli saa kenties päälleen sen iki-ihanan vanhoista ikkunalaseista kootun kasvihuoneen.


Eristelevyjen päälle aloitin sokkelin muuraamisen. Ostin käytettyjä punatiiliä sokkelia varten, mutta koska tiilien määrä ei riittänyt haluamani korkuiseen sokkeliin, laitoin pohjalle kaksi kerrosta lecaharkkoa. Sen päälle muurasin vielä viisi kierrosta tiiliseinää ja sokkelin korkeus on noin 80cm.
Sokkelin korkeudella saa lisättyä kasvihuoneen korkeutta ja ilmatilaa, joka taas helpottaa kasvihuoneen lämpötilavaihteluiden hallitsemista.

Päätyseinään jätettiin pieni aukko sähköjohtoa ja vesiletkua varten
Kasvihuoneen pohjalle laitettiin lisää soraa ja sen päälle suodatin kangas jotta laattojen asennukseen käytettävä hieno hiekka ei valuisi karkeamman soran sekaan.


Tässä vaiheessa kilisteltiin pienet kuohuviinit vankkojen perustusten valmistumisen kunniaksi. Autuaan tietämättömänä siitä että pahin oli vielä edessä..

Kasvihuoneen runko kiinnitettiin kestopuulankkuihin jotka taas kiinnittyy tiilisokkeliin.

Kennolevyjen ujuttaminen alumiiniprofiilien hahloihin ei suju ihan niinku strömsössä. Kun suuri osa päätyseinän levyistä oli saatu paikoilleen, tuli kevyt tuulenpuuska joka väänsi käsittämättömän helposti koko seinän kumoon ja kennolevyt lentelivät iloisesti pitkin pihaa. Sama näytös toistui useita kertoja kummankin päätyseinän kohdalla. Levyihin oli irroitettavalla muovikelmulla merkitty uv-suojattu ja -suojaamaton puoli, jotka menivät totaalisen sekaisin levyjen liidellessä tuulen kyydissä..

Kokoaminen helpottui loppua kohden kun rakenne tukevoitui. Kennolevyt piti lopuksi kiinnittää vielä läpinäkyvällä silikonilla alumiiniprofiileihin, koska muuten tuuli pullisteli ne pois paikoiltaan. Tätä ei mainittu ohjeessa.

Huoneen hinta/laatusuhde näkyi mm. notkottavana kattona. Saimme tilanteen onneksi korjattua kahdella tukitolpalla, jotka on pönkätty harjan kohdalle kattoa tukemaan.


Kasvihuoneen lattian ja portaat ladoin pihalta sadoittain löytyvistä betonisista pihakivistä.
 

Aurinkoisemmalla seinustalla on iso kasvulaari tomaateille.
Tämä puoli kasvihuoneesta on vielä keskeneräinen sisustukseltaan.
Käytävän toiselle puolelle virittelin raudoitusverkkoa, jota vasten kurkkujen olisi tarkoitus kiipeillä. Malttamattomana seurailen kasvihuoneen öisiä lämpötiloja, viime yönä se pysyi jo +7 asteessa! Yritän malttaa mieleni toukokuun ensimmäiselle viikolle ja sitten siirrän tomaatin taimet uuteen kotiinsa.

3 kommenttia:

  1. Kiitos kirjoituksesta! Samanlaista haavetta itsellä tälle keväälle.. (tosin niistä ikkunoista ja yksilappeisena kun väkisin haluan tuplaovet aukeamaan puutarhaan päin..kahvitelutersassin takia :D )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa lukijaksi! Onnea ja menestystä kasvihuoneprojektille, suunnitelma kuulostaa hyvältä ja kahvittelupaikkoja ei voi koskaan olla puutarhassa liikaa :D

      Poista
  2. Melko syvä pohja! Onko ollut toimiva ratkaisu?

    VastaaPoista