Kuka kumma on hän?

Isojen pihapuiden kaadon jälkeen tonttimme valo-olosuhteet muuttuivat radikaalisti ja sinne sun tänne on putkahtanut kasveja, joista ensimmäisinä kesinä ei näkynyt merkkiäkään. Vanhojen tuttujen maatiasperennojen lisäksi ilmestyi myös yksi outolainen pihaamme. Tai kenties se on ihan tuikitavallinen, mutta minulle vain tuntematon? Kuka tietäisi nimen tälle vihertävän valkoisena kukkivalle, kaikin puolin sormustinkukan kaltaiselle, vaan erilaisella kukalla varustetulle kasville? Ilahtuisin tiedosta kovasti!

 Toinen ihmetyksen aiheeni on siemenestä kasvatetut nukkeasterit, joiden odotin olevan niitä keltaisella nappimaisella keskuksella varustettuja. Näillä onkin tällainen erikoinen, kuin miniatyyrikukkakimppu terälehtien keskellä?! Hurmaava! Vaan onkohan tämä nukkeasteri alkuunkaan? Viisaammat kertokaa :)

 Isoin yllätys oli kun autotallimme seinustalle ilmestyi kuin tyhjästä kärhö! Se oli uinunut mullan alla samassa penkissä köynnösruusu 'Pohjantähden' kanssa ja intoutui tänä kesänä rehevään kasvuun. Olin tietämättäni lannoittanut ja kastellut sitä ruusuköynnöstä hoitaessani.

Lajikkeesta en ole ihan varma, mutta ahkeran kuukkeloinnin jälkeen vahvin veikkaukseni olisi 'Hagley hybrid'?

Jännittävää tämä puutarhurointi!

Piti saada portti

Kuvasin myös ötökän (kultakuoriainen).

Eilen postilaatikkoon kopsahti Kotipuutarhalehden uusin numero. Keitin pannullisen kahvia, tein poikasille välipalan ja päätin että ihan nyt vaan istun ja nautin kesästä pihamökin sohvalla lehteä lueskellen. Kolmannen aukeaman kohdalla muistin edellisessä numerossa olleen heinäseipäistä ja raudoitusverkosta rakennetun puutarhaportin. Pihamökin sohvalta tähyillen oivalsin paikan joka vaatii portin. Hörppäsin kupin tyhjäksi ja aloitin..

Aina toisinaan jotain on saatava niin äkkiarvaamatta ja mieluiten jo eilen, että ei vaan ehdi haaskata aikaa kunnollisten tarvikkeiden haalimiseen tahi ohjeiden noudattamiseen. Harmaantuneita puunrankoja löytyy puuliiteriin nojailemasta ja raudoitusverkkoa lattiavalun jäljiltä.

Nyt on portti. Tarkkasilmäinen (ja ehkä puolisokeakin) huomaa sen olevan aavistuksen vino ja harkitun epäsymmetrinen. Portti syntyi sellaisen "luovan puuskan" vallassa, että mitään rakennusohjeen kaltaista ei kannata tästä kirjoittaa, eikä ihan lähikuvaakaan julkaista.

 Puska vasemmalla on jasmike ja oikeaan laitaan suunnittelen 'New Dawn' -köynnösruusun istuttamista. Eiköhän se vie huomion epätäydellisyydestä.

Ja kurjenmiekatkin kukkii!

Pihavajan muodonmuutos

Kaikenlaista hullua on tullut säästäväisyyden nimissä tehtyä ja projekti pihavaja kuuluu ehdottomasti siihen kategoriaan. Lopputulos kuitenkin kuittaa kaikki vaivat ja vaaratilanteet.

Pihavaja alkuperäisasussaan.

  Takapihallamme ollut pihavaja piti siirtää pihametsikön kaadon tieltä. Pois purkaminen ei mielestäni tullut kuuloonkaan, koska mökki oli ihan kelpo mädäntynyttä kattoa lukuunottamatta.
Vajan siirtoon ryhdyttiin vetotaljojen ja pohjan alle ujutettujen salaojaputkenpätkien avulla. Vetämällä saimme mökin siirrettyä pois metsurin jaloista, mutta kuitenkin vasta puolitiehen suunnitellusta sijoituspaikastaan.

Kun puut oli kaadettu, jatkettiin matkaa salaojahommiin saapuneen kaivinkoneen kyydissä, huonolla menestyksellä! Mies oli jäädä putoavan pihavajan alle. Pihavaja muuttui kertarysäyksellä kasaksi lautoja.

 Koska mätäkattoisen pihavajan pelastamiseksi oli nähty jo kohtuuttoman paljon vaivaa, päätettiin se sisulla koota, lauta kerrallaan suunnitellulle paikalleen. Kesäillan viimeisten auringonsäteiden osoittamaan kohtaan tonttimme laidalle.
 

Vajavanhus koki uudestisyntymisen ihmeen "kesähuoneen"muodossa. Huonokuntoinen harjakatto korvattiin valokatteesta kootulla pulpettikatolla. Sivulle jäi pieni huone puutarhatarvikkeille.

 

Tänä keväänä rakensin vielä  istuskeluportaat vajan edustalle ja sudin sisäseiniin kelonharmaata puunsuojaöljyä. Maahan kaivettiin kuoppa grillipaikkaa varten, joka sai kehyksen vanhasta viemärikaivonkannesta ja betonilaatoista.

Vajan kasvimaanpuoleinen pääty toimii työkaluseinänä. Vanha joustinpatja sai uuden elämän humalaköynnöksen tukena. Vajaa kutsutaan nykyään mökiksi ja siitä on muodostunut suosikkipaikkamme puutarhassa!

Ihmeellisen kaunis orvokki ja muita ilonaiheita

Joskus paahdan hullun vimman vallassa puutarhatöiden parissa ja vastapainona tulevat suvantovaiheet, jolloin tyydyn vain ihailemaan ja ihmettelemään. Tänään oli ihmettelyn vuoro ja paljon kaunista löytyi!

Kuin akvarelleilla maalattu sarviorvokki.

Sarviorvokit karkaavat kevätkukkaistutuksista ympäri puutarhaa ja pölyttäjät saavat toisinaan aikaan ihmeellisiä uusia värimuotoja. 

Karkulaisia kukkapenkissä

Värikäslehtiset perennat näyttävät mielenkiintoisilta koko kasvukauden. Tässä kirjokuunlilja, purppurakeijunkukka ja ruusuangervo.

Laukat kukkii hehkuvan violetteina. Nämä erottuvat kauas vihreässä maisemassa.

Pihakäenkaali ja pikkuruinen kotkansiipi sulassa sovussa.

Kuninkaalliset ja yksi aboriginaali

Australian villipelargonia

Kevätmessuilta kotiin kiikutetut pelargonian pistokkaat ovat kivasti pörhistyneet ja avanneet ensimmäiset kukkansa. Olin jo pitkään haaveillut vaaleanpunaisesta Mårbackasta ja ruusunnnuppupelargoneista. Messuilta löytyikin hyvin valinnanvaraa ja ostoslistan ulkopuolelta mukaani tarttui vielä Australialainen villipelargonia. Sen kukat ovat aika pienet ja vaatimattomat, mutta kasvutapa ja lehdistön väri on viehättävä. Bonuksena villipelargoniasta irtoaa herkullinen tuoksu, kun sitä hypistelee kuivuneita kukintoja nyppiessä.

Ruusunnuppupelargonia 'Prince Gustav'

Mårbackan pelargonia 'Dronning Ingrid'

 Toivon että näistä kaunokaisista saan omat perinnepelargoniat, jotka uskollisesti talvehtivat ja kasvavat mummoiksi kanssani. Näitä silmäteriäni en uskalla viedä ulos säiden armoille, vaan luovutan kuninkaallisille parhaat paikat kotimme ikkunalaudoilla.