Syksyn kivoimmat pihahommat

Olen vältellyt aktiivisesti kasvihuoneen syyssiivousta ja antanut itselleni luvan jatkaa samalla linjalla. Koska puutarhan olisi tarkoitus olla stressinpoistaja, eikä aiheuttaja, päätin edelleen keskittyä niihin mukavampiin puuhiin.

Talon sisäänkäynnin luona on kellokanervia korkeissa betoniruukuissa.

Luonto on jo viikkoja sitten vaihtanut syyspuvun ylleen ja minäkin sain vihdoin kesäkukat korvattua kanervilla ja kynttilälyhdyillä. 

Pihan sisäänkäynnissä on iso kynttilälyhty, jonka led- kynttilä palaa yksillä paristoilla kuukauden päivät. Sähköliekki lepattaa riittävän tunnelmallisesti ilahduttaen ohikulkijoita ja pihaan saapuvia.

 Postilaatikon vieressä jököttää vanha betoninen salaojatöttörö. Siihen istutin kanervaa ja koska pihistelin kanervien määrässä, täytin tyhjän kohdan sinisellä kirppislöydöllä.

Pihan laidalla olevan kesähuoneen terassia koristaa kellokanervat. Alemmalla portaalla olevaa puskaa oli peura yllätyksekseni jo maistellut! Se ei juurikaan haittaa, mutta kyllä vähän sieppasi, kun huomasin saman vierailijan syöneen kesällä istuttamani koristekirsikan lehtiä riehakkaasti oksia katkoen. Ruokatavat! murr.

Kutsuttuja vieraita varten virittelin puun oksaan ruokalan roikkumaan. Ei mennyt montaa tuntia, kun ensimmäiset talitintit jo pyrähtelivät nappaamaan auringonkukansiemeniä! Viime talvena tarjoilin pihan pikkuväelle pelkkiä talipalloja, ja ne eivät kertakaikkiaan maistuneet kellekkään. Viimein huhtikuussa joku vähemmän ronkeli orava kävi talipallerot syömässä pois.

Ensimmäinen pakkasyö

Viime yönä lämpötila laski pakkaselle ensimmäisen kerran tänä syksynä. Eilen vielä napsin daalioista kuihtuneita kukkia, mutta tänä aamuna niiden kasvustot olivat mustuneet kylmästä. Nyt odottelen viikon ja nostan sitten juurakot sisälle talvehtimaan. 

Exotic gardenilta tilaamani kukkasipulitkin saapuivat viimein ja eilen urakoin kymmenittäin sipuleita mullan suojiin lymyilemään. Jännityksellä saa taas odottaa kevään kukkaloistoa!

 Kasvihuoneessa alkaa olemaan kausi lopuillaan, keräilin hyväkuntoiset tomaatinraakileet sisälle jatkamaan kypsymistään. Kovin makeita niistä ei enään tule, mutta ruoanlaitossa ja voileivällä ne peittoavat kaupan tuotteet mennen tullen. Nyt pitää alkaa kartuttamaan motivaatiota kasvihuoneen syyssiivoukseen. Keväällä voisi sitten kiittää itseään..

Ihan kohta aion kerätä maksaruohoista varsia pistokaslisäystä varten. Ne pitää kerätä ennen kuin pakkanen pääsee kunnolla puremaan ja pehmentää ne piloille! Viime yöstä ne näyttivät vielä selvinneen.